Rodun historiaa

Tiibetiläisen shih tzun kirjattu historia yltää tuhat vuotta taaksepäin. Kuten monet kulttuurit, myös nämä kaukaisen maan ihmiset pitivät koiria kotoisessa ympäristössä. He käyttivät vartiointiin suuria, pelottavia koiria ja seurana heillä oli pieniä, pörröisiä koiria. Pienemmät koirat toimivat myös "hälyttiminä" isoille koirille. Kerrotaan, että pienempiä koiria, leijonakoiria, pidettiin myös luostareissa ympäri Tiibetiä ja ne koulutettiin pyörittämään rukousmyllyjä osana päivän rituaaleja.

Monien Aasialaisten rotujen tapaan myös shih tzun historia on hieman mystinen, mutta on selvää että shih tzun juuret ovat Tiibetissä, jossa siitä buddhismin myötä muodostui pyhä eläin. Shih tzun historia kietoutuu kuitenkin myös osittain Kiinaan, sillä matkalaiset antoivat koiria lahjaksi, jotta he pääsivät turvallisesti matkaamaan Tiibetistä Kiinaan. Tiibetissä koira ei koskaan myyty, mutta niitä voitiin antaa lahjoiksi.

Buddhalaiset uskoivat reinkarnaatioon eli uudesti syntymiseen. Hyveellisen elämän elänyt syntyi uudestaan korkeammaksi elämänmuodoksi, tavallisen elämän elänyt syntyi uudestaan ihmisenä, syntiä tehnyt taas päätyi helvetin kärsimyksiin. Uudelleen syntyminen eläimeksi ei ollut niin paha kuin helvettiin joutuminen, mutta ei mikään mukavakaan kohtalo. Koska ihminen, joka oli epäonnistunut elämässään, saattoi syntyä uudelleen eläimen hahmossa, pidettiin koiria pyhinä ja niitä käytettiin erilaisissa uskonnollisissa rituaaleissa. Tuohon aikaan shih tzun väri oli tärkeä tekijä ja eri värejä käytettiin erilaisiin uskonnollisiin riitteihin. Kaikkien shih tzujen kuitenkin uskottiin pitävän pahat henget loitolla.

Budhismi oli jakautunut eri osa-alueisiin, jotka kaikki symboloivat elämää eri näkökulmasta. Yksi näistä oli Buddha Manjusri, oppimisen jumala, jonka sanottiin matkustavan pienen leijonakoiran kanssa, joka pystyi muuttumaan täysikokoiseksi leijonaksi ja kuljettamaan hänet paratiisiin. Ehkä tämä on syynä pienten koirien ja leijonien yhdistämiseen - yhteys, joka jatkui läpi rodun seikkailullisen historian.

Leijona ja sen monet mytologiset muodot esittävät suurta osaa Budhalaisuudessa, sillä vaikka niitä ei Kiinassa tai Tiibetissä ollutkaan, niitä kuitenkin tuotiin lahjoiksi Kiinaan. Vanhimmat taiteilijat eivät kuitenkaan olleet nähneet oikeaa leijonaa, vaan käyttivät mielikuvitustaan ja buddhismin myötä tutuksi tullutta kuvaa leijonasta.

Shih tzu on todennäköisesti tiibetiläisen lhasa apson ja kiinanpalatsikoiran risteytys; siinä yhdistyvät lhasa apson turkki ja ylpeä käytös, sekä kiinanpalatsikoiran rohkeus. Rodun uskotaan polveutuvan niistä lhasa apsoista, joita Dalai Lama lahjoitti mantsukeisareille 1600-luvulla. Välttääkseen liian sisäsiittoisuuden keisarit todennäköisesti risteyttivät lhasa apson ja kiinanpalatsikoiran, jolloin syntyi erikokoisia 4-8 kilon painoisia shih tzuja. Shih tzu on siis aito Kiinan palatsien koira, ja sillä on ollut monta nimeä, mm. lhasa terrieri ja tiibetin puudeli, mutta lopullinen nimi shih tzu tarkoittaa "pientä leijonaa".

Kiinalaisen uskomuksen mukaan tämä pieni, mutta arvokas koira oli jumalten reinkarnaatio ja sitä kohdeltiin siksi kunnioituksella. Rodun vienti pois Kiinasta oli kiellettyä, mutta vuonna 1930 onnistuttiin tuoda eurooppaan yksi shih tzu -pari, josta sai alkunsa koko länsimainen kanta. Myöhemmin shih tzu vielä risteytettiin uudestaan kiinanpalatsikoiran kanssa.

Jotkut asiantuntijat pitävät rotua kiinalaisena, mutta FCI luokittelee sen tiibetiläiseksi.